Alla taas yksi juttu, jonka US blogi poisti. Miten vaikeata onkaan vaihtoehtoisen asian esille tuominen. Ehkä joku kaunis päivä läntisen Euroopan ylin papisto ymmärtää, että ... vai ymmärtääkö koskaan?
Ennen kuin edes harkitset minun haukkumista, klikkaa auki ja lue läpi tämä luettelo. Syyhy ei nimittäin tässä asiassa poistu viestinviejää ampumalla, vaan raapimalla "totuus" pois pinnalta.
Minulla
on sairaalloisen herkästi toimivat hälytyskellot ja pienikin epäillys
saa heti tutkimukset liikkeelle. En väitä että juutalaisia ei olisi
tapettu keskitysleireillä, mutta mikä on tuo maaginen luku 6 miljoonaa,
joka istuu ihmisissä kun "Junttilan paska tuvan nurkassa".
Ensin
oli vain lyhyt video nimeltä Hellstorm. Se avasi silmät toisen
maailmansodan liittoutuneiden laajamittaisesta terrorista Saksan
siviiliväestöä kohtaan, joka julmuudessaan on verrattavissa
juutalaisvainoihin.
Benton Bradberryn kirja "The Myth of German
Villainy" toi uutta polttoainetta myllyyn, vaikka kirjassa oli jonkun
verran pikkuvirheitä.
Tutkimus jatkui ja törmäsin sanaan
holocaust, joka hyppi silmille aikana, jolloin Hitler vielä istui I
maailmansodan juoksuhaudoissa.
Lopuksi tuo maaginen 6 miljoonaa juutalaista alkoi kummitella juutalaisten jutuissa jo 1900-luvun alusta lähtien.
Sain
oheisen luettelon, josta sanomalehtiarkistoja käyttäen varmistin, että
ainakin parikymmentä piti paikkansa - todennäköisesti kaikki muutkin.
Käyttämäni arkistot olivat:
https://www.newspapers.com
https://newspaperarchive.com
Jos
juutalaisilla on kuuden miljoonan pinttymä, niin se ei haittaa, mutta
kun syntyi epäillys, että Auswitchissa ei suinkaan tapettu 4 miljoonaa
vaan "ainoastaan" 1 miljoona (kolmas kuva) ja joidenkin laskelmien
mukaan Saksan miehittämillä alueilla ei edes elänyt 6 miljoonaa
juutalaista, niin riitasoinnut kuuluvat pahasti virallisen totuuden
läpi.
Tohtiiko kukaan edes tutkia asiaa vai käykö niin kuin antropologiassa, että eräitä aiheita ei saa tutkia?
Paha
on paha, mutta kaikki paha ei saanut palkkansa, vaan Winston
Churchillin sanoja lainaten voisi kysyä: "Tapettiinko väärä sika?"
Winston Churchill: "We slaughtered the wrong pig
Sama politiikan kielellä: "Nullam porta, risus id imperdiet efficitur, justo tortor sagittis lacus, ut vehicula nisi erat eget arcu. Sed congue urna nec est vulputate, vel mattis libero feugiat. Suspendisse lacus justo, ullamcorper id laoreet non, maximus eu odio."
maanantai 6. marraskuuta 2017
keskiviikko 11. lokakuuta 2017
Pitäisikö islam kieltää
Slovakia hyväksyi vuosi sitten lain, jonka mukaan islam ei
saa virallisen uskonnon asemaa maassa. Kun tarkastelee islamia, niin kolikolla
on kaksi puolta. Islam on sekä uskonto että totalitaarinen poliittinen järjestelmä.
Uskonnollinen islam koskee vain muslimeja ja sen tulkinta vaihtelee maasta
toiseen.
Poliittinen islam määrää muslimin suhteet ympäristöön ja
etenkin uskottomiin (kafireihin). Koraanista 64 % ja islamtrilogian (Koraani,
Siira ja Hadithi) teksteistä 51 % käsittelee tätä aihetta. Islam ei siis ole
pelkkä uskonto, vaan oma sivilisaationsa, joka toimii yksityiskohtaisen
ohjekirjan (Reliance of the Traveller) opastamana. Teos kuvaa Sharian eli
ohjeet siitä, miten muslimin tulee elää ja minkälainen on se yhteisö, jossa
muslimi saa elää.
Islaminoppineiden mukaan Sharia on täydellinen, yleispätevä
ja iankaikkinen, koska se perustuu Allahin sanoihin eli Koraaniin, sekä
Muhammedin sanoihin ja tekoihin (Sunnaan). Suomen laki on tilapäinen, jota
poliittiset päättäjät muuttavat vuodesta toiseen, ja siihen muslimi suhtautuu
kuin keittokirjaan – näyttelee lojaalia, mutta sydämessään tavoittelee Shariaa
ja elää sen mukaisesti.
Profeetta Muhammed on sanonut: ”Olen saanut käskyn taistella ihmiskuntaa vastaan, kunnes kaikki
tunnustavat, että ei ole olemassa muita jumalia kuin Allah ja he ymmärtävät,
että minä olen hänen profeettansa sekä hyväksyvät kaikki ilmestykseni. Tämän
jälkeen suojelen heitä ja heidän omaisuutensa". Näin ellei Sharia toisin määrää.
Tämän taistelun nimi on Jihad.
Rauha saavutetaan vasta, kun koko ihmiskunta on käännytetty
ja alistettu Sharialle ja tätä tavoitetta ajavat keskimäärin puolet
länsimaissa asuvista muslimeista. Sharia ei tule länteen yhteisesti sovituilla
säännöillä, vaan Shariaa soveltaen ja länsimaista uskonnonvapautta venyttäen. Taistelussa (jihadissa) saavutetusta voitosta ei peräännytä,
vaan islamin "rauha" tunkeutuu länsimaiseen elämään kuin väkäsillä varustettu
neula, jonka poistaminen ei onnistu ilman verta ja tuskaa.
Islam ei ole demokraattinen, vaan aatelistoon kuuluvat
muslimit, ja muu kansa (kafirit) ovat muslimien arvottomia palvelijoita. Tämä
asenne ei odota tulemista maamme muslimiväestöön, vaan se on jo siellä ja mitä
enemmän annamme periksi, sitä vaikeammaksi tilanne tulee meille itsellemme. Sharian mukaan muslimin on koko ajan vaadittava, että me kafirit noudatamme
Shariaa.
Koska lainsäädäntömme tukee uskonnon vapautta, on lakiemme vastaista torjua
kaikkia sellaisia vaatimuksia, jotka perustuvat Shariaan. Sharia on politiikkaa, joka perustuu Koraaniin ja Sunnaan, jotka taas ovat lakimme suojaamaa uskontoa.
Muslimin tulee vihata mitä Allah vihaa ja rakastaa mitä
Allah rakastaa (Al Walaa wa al Baraa).
Tämä pyhä viha on Shariaa ja islamin perustavaa
laatua oleva eettinen sääntö. Koska Allah vihaa kafireja, muslimin tulee toimia
samoin. [Warner]
Koska länsi muslimin mielestää alistaa islamia, hänellä on
oikeus vihata länttä.
Islamin ja lännen
ristiriita näkyi selvästi Kööpenhaminan kaduilla, kun kymmenet tuhannet pakolaisina
maahan tulleet muslimit huusivat: ”Allahu akbar, kuolema Tanskalle”. He eivät osoita minkäänlaista arvostusta Tanskan myöntämiä etuja kohtaan, vaan viha Tanskaa kohtaan perustuu Sharian.
Muslimi on aina etuoikeutettu ja siksi: meitä saa terrorisoida, meihin ei saa solmia ystävyyssuhteita, olemme pahoja ja meitä saa häpäistä, meidät saa kirota, meitä saa pettää ja ivata ja jopa tappaa.
Muslimi on aina etuoikeutettu ja siksi: meitä saa terrorisoida, meihin ei saa solmia ystävyyssuhteita, olemme pahoja ja meitä saa häpäistä, meidät saa kirota, meitä saa pettää ja ivata ja jopa tappaa.
Sheikh Ahmed Ruotsista
kertoo Al Hayatin suorassa haastattelussa mm. seuraavaa:
"Tulemme taistelemaan viimeiseen päivään, ja taistelemme teitä vastaan kaikkialla, missä olette, kunnes tunnustatte, että ei ole muuta jumalaa kuin Allah. Tulemme valtaamaan Ruotsin ja koko Euroopan”.
Kun häneltä kysytään miksi hän elää tuilla ja valtion rahoilla hän vastaa:
Elän jumalan rahoilla, en ruotsalaisten. Tämä on osamme Allahin rikkaudesta”.
"Tulemme taistelemaan viimeiseen päivään, ja taistelemme teitä vastaan kaikkialla, missä olette, kunnes tunnustatte, että ei ole muuta jumalaa kuin Allah. Tulemme valtaamaan Ruotsin ja koko Euroopan”.
Kun häneltä kysytään miksi hän elää tuilla ja valtion rahoilla hän vastaa:
Elän jumalan rahoilla, en ruotsalaisten. Tämä on osamme Allahin rikkaudesta”.
Reflektointi ei siis kuulu muslimikulttuuriin, vaan koska muslimi aina on
yläpuolellamme, me olemme aina väärässä. Ristiriidoista ei neuvotella vaan
osoitetaan oma vahvuus aggressiolla. Muslimin kunnia menee
aina järjen edellä. [Sennels]
Joitakin esimerkkejä:
Kun helsinkiläinen
laboratoriohoitaja huomauttaa vastaanotolle tulleelle somalille hänen
ohittaneen jonon lasten jonotuslipulla, somali ei reagoi tekemänsä virheeseen
(reflektoi), vaan muuttuu aggressiiviseksi hoitajaa kohtaan.
Kun naispuolinen
opettaja moittii muslimitaustaista poikaa, hän syyllistyy muslimin mielestä kunnianloukkaukseen.
Poika on arvoasteikossa ylempänä kuin opettaja (kafiri ja nainen), eikä pojan
tarvitse totella opettajaa. Opettaja loukkaa muslimin kunniaa moittimalla häntä luokan
edessä. Loukkaus antaa pojalle oikeuden hyökätä opettajan kimppuun ja
pahoinpidellä häntä. [Sennels]
Kun kantasuomalainen valittaa
hajusta rappukäytävässä, niin talossa asuva somali ei mene itseensä (reflektoi), vaan hän reagoi
uskontonsa ja kulttuuritaustansa takia aggressiolla eikä keskustelemalla. Onhan
suomalainen loukannut hänen kaikkein kalleimpansa – hänen kunniansa. Kunnianloukkaus
on rikoslakimme mukainen rikos, joten suomalainen tuomitaan.
Vuosia Naton joukoissa Aghanistanissa palvellut tuttavani sanoi:
”Islam tulee ja Eurooppa kaatuu. Sille asialle ette voi mitään”.
Mitä Sharia tuo
mukanaan
Tanskassa ja Britanniassa on alueita, joissa Sharia on
rajoitetusti käytössä ja Saksassa on paikkakuntia, joissa Shariapoliisit
valvovat ihmisten (lähinnä naisten) käyttäytymistä ja pukeutumista kaduilla.
Ruotsi hyväksyy Sharian perustuvina lapsiavioliitot (lue pedofilian) ja polygamian, kunhan ne on
solmittu toisessa maassa. Sekä Ruotsissa että Suomessa valtiovalta hyväksyy
sen, että muslimit saavat ylempiarvoisina paremman kohtelun kuin
kantasuomalaiset. Tämä käytäntö on sopusoinnussa sen kanssa mitä Sharia sanoo muslimin ja kafirin suhteesta, ja tätä oikeutta monet muslimit ovat jo vastaanottokeskuksissa äänekkäästi vaatineet - ja saaneet.
Yhteiskunta palaa takaisin sukupuolien väliseen jakoon ja
monissa uimahalleissa on jo eri aikoja miehille ja naisille. Ruotsin Vällingbyssä
tuli ilmi, että eräissä koulukuljetuksissa poikien tulee istua auton etuosassa ja
tyttöjen auton takaosassa [TV4 Kalla fakta].
Yhdysvalloista koulukirjat on alistettava islamin papiston
hyväksyttäväksi, työpaikoille on järjestettävä rukoushuoneet ja muslimityöntekijöille
annettava rukousvapaata [Warner].
Menetämme oikeuden omaan uskontoon, vapauden puhua ja
ajatella, lehdistövapauden, tasa-arvon ihmisten kesken (kafiri ei ole
samanarvoinen muslimin kanssa), hallinto on alistettava Sharialle, oikeusjärjestelmä
on eri kafireille ja muslimeille.
Oikeuslaitos sallii rangaistuksia, jotka käsityksemme mukaan kuuluvat keskiajalle.
Oikeuslaitos sallii rangaistuksia, jotka käsityksemme mukaan kuuluvat keskiajalle.
Hunnuttamattomien naisten seksuaalinen häirintä sallitaan kaduilla ja julkisilla paikoilla (käytäntö monissa muslimimaissa). Naisista tullee lain edessä toisen luokan kansalaisia. Valkoisten (kafirien) naisten raiskaaminen ei ole rikos vaan Allahin myöntämä oikeus. Se ei Sharian mukaan ole edes uskottomuutta omaa vaimoan kohtaan.
Sharia tuntee käsitteen darura, eli pakon sanelema. Tämän nojalla muslimi voi poiketa Shariasta, jos hänellä ei ole muita vaihtoehtoja. Auton vakuuttaminen on Sharian mukaan kielletty, mutta liikennevakuutus on pakollinen, joten tämä täyttää daruran vaatimukset. Samoin muslimi saa syödä sikaa, jos muuta ei ole tarjolla ja hän saa myös siirtää rukoushetkensä itselleen sopivaan ajankohtaan.
Miksi annamme periksi kun ei ole pakko?
Mutta tämänhän me kaikki tiedämme, joten ei pidä laskea housuihin sitten kun on liian myöhäistä.
Lähteitä:
Warner Bill, Sharia for Non Muslims
Al Hayat TV https://www.youtube.com/watch?v=Vd9IqjxfZoo&t=59s
Ahmad ibn Naqib al-Misri, Reliance of the Traveller, Revised Edition, Amana publications
Sennels N, Helig Vrede
Sennels N, Helig Vrede
perjantai 22. syyskuuta 2017
Suu on Clintonin, mutta ääni on Soroksen
US:n moderaattorit antoivat tästä jutusta varoituksen ja juttu poistettiin. Itse en tiedä miksi, eikä US:n päätoimittaja suostunut kertomaan minulle varoituksen syytä.
Kautta aikojen on puhuttu Venäjän tai Sisilian mafiasta, mutta harvemmin
puhutaan juutalaisten globaalista mafiasta. Tämä juutalaisista liikemiehistä ja
suursijoittajista koostuva virtuaalivaltio omistanee suurimman osan maailman
varallisuudesta, ja se käyttää siekailematta varallisuuden tuomaa poliittista
valtaa omien tavoitteittensa ajamiseen.
Tiedämme historiasta, että juutalainen mafia rahoitti Venäjä–Japani sodan 1904–1905,
joka päättyi Japanin (juutalaisten liikemiesten tukeman osapuolen) voittoon.
Sota aiheutti Venäjällä voimakasta yhteiskunnallista liikehdintää, joka taisi
olla koko sodan perimmäinen tarkoitus. Juutalaismafian masinoima Venäjän
vallankumous johtikin pian siihen, että bolševikit nousivat valtaan ja maata
hallitsi keskuskomitea, jonka jäsenistä 90 % oli juutalaisia ja vain
kourallinen venäläisiä.
Juutalaismafian läntinen operaatio käynnistyi 1916, kun Länsi-Eurooppaa
vaivasi vuosien sodan väsymys. Venäjän armeija oli sekasorrossa ja niin Ranska,
Britannia kuin Saksa olivat valmiit rauhan sopimiseen. Peliin tuli kuitenkin
juutalaismafia, joka lupasi Britannialle, että jos Britannia huolehtii siitä,
että juutalaiset saavat Palestiinan Saksan liittolaisilta ottomaaneilta, niin
juutalaiset huolehtivat siitä, että Yhdysvallat liittyy mukaan sotaan ja Saksa
nujerretaan. Tämä sopimus vuodelta 1917 on Balfourin julistuksen taustalla.
Niin saatiin sodan ehkä syyttömin osapuoli Saksa pirstottua ja tuhottua, ja samalla Länsi-Euroopan suurvalloista tuli niin pahasti velkaantuneita, että ilman Saksalle määrättyjä valtavia sotakorvauksia ne eivät olisi kyenneet suoriutumaan veloistaan. (juutalaismafialleko?)
Niin saatiin sodan ehkä syyttömin osapuoli Saksa pirstottua ja tuhottua, ja samalla Länsi-Euroopan suurvalloista tuli niin pahasti velkaantuneita, että ilman Saksalle määrättyjä valtavia sotakorvauksia ne eivät olisi kyenneet suoriutumaan veloistaan. (juutalaismafialleko?)
Kun tullaan nykyaikaan, maailmansodat on unohdettu ja uusia levottomuuksia
voidaan taas kehittää. Alettiin toteuttaa NWO:ta (New World Order), jonka
keskeisiä taustavoimia ovat taas kerran juutalaismafia ja Unkarin juutalainen George
Soros eturivissä.
Vuonna 2013 Soros lähti tukemaan Hilary Clintonin presidentin vaalikampanjaa
arviolta 15 miljoonalla dollarilla ja Clintonin tukijoiden joukosta löytyi
Saudi Arabia (25 milj. USD), Qatar (5 milj. USD) ja Brunei (5 milj. USD).
Ihmekös, että Clinton silmät kirkkaana julisti, että muslimit eivät koskaan ole
syyllistyneet terroritekoihin ja Barack Obama ylisti islamia maailman
sivistyksen kehtona. Puheet löytyvät tästä. (http://89.190.5.67:8005/clinton.wmv).
Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa Soros tuki yli 33 miljoonan lahjoituksilla
Black Lives Matter -ryhmittymää, joka 2015 syyllistyi mellakoihin Fergusonissa,
Missourissa ja Baltimoressa. Sorosin tukitoimet ovat olleet omiaan
vaikeuttamaan rotujen välisiä suhteita kaikkialla Yhdysvalloissa.
George Soros oli keskeinen vaikuttaja Ukrainassa, kun maan Venäjämielinen hallinto
vaihdettiin Obama-mieliseen hallintoon ja käynnistyi sisällissota, jonka takia
Euroopan ja Venäjän suhteet menivät rapakuntoon. Sorosin roolista Ukrainassa
raportoi CNN vuonna 2014, ja oletettavasti hänen palkkiona oli osuus Ukrainan valtio-omisteisessä
Naftogaz-yhtiössä.
Soros haluaa maailman ilman rajoja ja hänen tuorein unelmansa on korvata
Euroopan väestö kehitysmaiden muslimeilla. Tämä tuli selväksi, kun hän sysäsi
liikkeelle pakolaiskriisin 2015. Naiiveina länsimaalaisina olemme uskoneet,
että pakolaiset lähtivät Syyriasta sodan takia, mutta mistä pakolaiset
tiesivät, että Eurooppa on valmis ottamaan heidät vastaan?
Sattuman oikusta Sorosin hallinnoima OSF (Open Society Foundations)
lahjoitti varoja Yhdysvalloissa toimivalle MPI:lle (Migration Policy Institute)
ja PICUM:lle (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants).
Molemmat luonnollisesti Sorosin hallinnoimia ja molemmat tekevät työtä
kolmannen maailman muslimiväestön siirtämiseksi Eurooppaan.
Pakolaiskriisi alkoi, kun Sorosin sponsoroima ryhmittymä “Welcome to the EU”
ryhtyi jakamaan pakolaisille arabiankielistä käsikirjaa Turkissa (SKY-news
video http://news.sky.com/story/sky-finds-handbook-for-eu-bound-migrants-10346437).
Kun Eurooppa oli luhistumassa pakolaispaineen alla, Soros junaile ”Merkelin
suunnitelman”, jonka taustalla oli ESI (European Stability Initiative). ESI:n
puheenjohtaja Gerald Knaus on jäsenenä Sorosin OSF:ssä ja Sorosin hyvä tuttava.
Eli tämä Merkelin roolista.
Suunnitelman keskeisin tavoite oli turkkilaisten viisumivapaus Eurooppaan.
Onhan Turkin väestöstä 98 % muslimeja ja sopimuksen myötä Turkin presidentille
tuli vapaat kädet roikuttaa toimintakyvytöntä Eurooppaa löysässä hirressä aikojen
taikka Euroopan loppuun – kumpi ensiksi toteutuu.
Kun Unkari otti käyttöön rajavalvonnan, Soros ja Clintonit ryhtyvät
vastahyökkäykseen. Bill Clinton totesi Puolasta ja Unkarista että: ”Pitävät
demokratiaa liian vaikeana ja haluavat ilmeisesti Putinin-tapaisen hallinnon”. Tähän
Viktor Orbán vastasi: ”Tiedämme kaikki, että demokraattisen puolueen johtajien
takaa löytyy George Soros”.
Soros kuittasi sanomalla: ”Viktor Orbán pitää rajojen suojelua tavoitteena
ja pakolaisia esteenä, kun meidän suunnitelmamme pitää pakolaisten suojelua
tavoitteena ja rajoja esteenä”.
Näin siis tiedämme mistä on kysymys ja miksi Eurooppaan tulee
asevelvollisuutta pakenevia nuoria miehiä.
lauantai 16. syyskuuta 2017
The Myth of German Villainy - Osa III
Me tiedämme kaikki, että ensimmäinen maailmansota alkoi, kun Itävallan kruununprinssin Franz Ferdinand ja hänen vaimonsa Sofian murhattiin sarajevossa 28. kesäkuuta 1914. Lopulta tapahtumat johtivat siihen, että Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle
28. heinäkuuta 1914.
Venäjä suoritti liikekannallepanon 30. heinäkuuta Serbian tukemiseksi. Saksa tulkitsi Venäjän liikekannallepanon uhaksi ja julisti Venäjälle sodan 1. elokuuta. Ranskan ja Britannian mukaantulo johtui pitkälti Saksan poliittisen vallan kasvusta Euroopassa ja maat halusivat palauttaa perinteisen nokkimisjärjestyksen. Monet historoitsijat puhuvat kilpavarustelusta, mutta keisari Vilhelm II pyrki nimenomaan tekemään Saksasta maailmanvallan, mikä johti kilpailuun Britannian kanssa siirtomaista ja merentakaisista markkinoista. Merkittävin tekijä Saksan ja Britannian suhteiden heikkenemisessä oli kuitenkin Saksan suunnitelma haastaa brittien kauppalaivaston ylivoima.
Sitten virallinen historia (Wikipedia yms.) erkanee sodan tapahtumista.
Kun sotaa oli käyty tuloksettomasti kaksi vuotta, Saksa ehdotti joulukuun 12. 1916, että sota lopetetaan siihen ja kaikki marssivat koteihinsa. Ranskan, Britannian ja Venäjän joukot olivat loppuun ajettu, sota oli rapauttanut maiden taloudet ja haudoissa makasi jo miljoonakaupalla kaatuneita ukkoja. Ranska ja Britannia kieltäytyivät tarjouksesta, koska he halusivat voittaa kamppailun. Olihan Britannia mennyt sotaan tuhoakseen kilpailevan Saksan teollisuuden ja talouden, ja se tavoite oli saavuttamatta.
Lokakuussa 1916 (kuukausi ennen Saksan rauhantarjousta) Britannian johto ja vaikutusvaltaiset juutalaiset neuvottelivat keskinäisestä sopimuksesta. Juutalaisten delegaation johdossa oli Chaim Weitzman (Israelin 1. presidentti). Jos Britannia voisi taata, että Palestiinan luodaan juutalainen valtio sodan jälkeen, niin juutalainen mafia kääntäisi Yhdysvallat mukaan sotaan Britannian puolelle. Tämä olikin keskeisin syy sille, että Saksan rauhantarjous hylättiin.
Alkoi propagandasota, jonka tarkoituksena oli saada Yhdysvaltojen yleinen mielipide Saksaa vastaan ja tähän juutalaiset mobilisoivat omistamansa pankit, median ja omistamansa Hollywoodin. Ennen sotaa Saksa oli ollut juutalaisille avoin valtio, ja juutalaiset olivat saavuttaneet merkittävän aseman Saksassa. Kun tieto Britannian ja juutalaismafian välisestä sopimuksesta tuli Saksaan, siellä asuvat juutalaiset pankkiirit ja liikemiehet ryhtyivät sabotoimaan oman maansa (Saksan) etuja "yhteisen Palestiinan hyväksi".
Yhdysvaltojen presidentti Woodrow Wilson oli päässyt virkaansa varakkaiden juutalaisten rahoituksella ja oli näin myynyt riippumattomuutensa heille. Taustalta löytyy nimiä kuten Paul Warburg, Henry Morganthau, Jacob Schiff, Bernard Baruch, Rabbi Stephen Wise, Louis Brandeis ja Felix Frankfurter. Puoli vuotta Britannian hallituksen ja Weitzmanin tapaamisen jälkeen Britannia lähetti kirjeen nimeltä "Balfour Declaration" juutalaisten edustajalle paroni Walther Rothschildille, jossa Palestiina luvattiin juutalaisille.
Näin tuli Yhdysvallat mukaan sotaan, ja Saksa nujerrettiin.
Sota päättyi 11.11.1918 solmittuun aselepoon, joka perustui presidentti Woodrow Wilsonin "neljääntoista kohtaan". Jos rauha olisi solmittu Saksalle ilmoitettujen ehtojen mukaisesti, se olisi ollut oikeudenmukainen kaikille osapuolille.
Pariisin Rauhankokous ohitti kuitenkin Wilsonin Saksalle esittämät rauhanehdot, ja Saksa sai eteensä voittajien sanelemat karut ehdot, joissa koko syy ensimmäisen maailmansodan syntymiselle kaadettiin Saksan niskaan. Saksa pilkottiin, riisuttiin ja nöyretettiin ja kun tieto Versaillen sopimuksesta tuli saksalaisten tietoon, löytyi vain yksi syyllinen - juutalainen mafia. Kaiken lisäksi tämän mafian jäseniä löyty myös Saksan pankkimaailmasta, mikä ennestään romutti juutalaisten asemaa saksalaisten silmissä.
Versaillesin sopimuksen teossa oli mukana juutalaisia kaikista maailman kolkista. Löytyi nimiä kuten Walther Rohtschild, Lionel de Rohtschild, Chaim Weitzman, Lucien Wolfe, Moses Montefiore, Nachum Sokolove, Julius Kahn, prof. Sylvain Levi, Rabbi Stephen Wise, Felix Frankfurter, Oscar Strauss, Louis Brandeis, Walter Lippman, Simon Dubmon, Harry Friedenwald, Jacob de Haas, Mary Fels, Louis Robinson, ym. Pankkisektoria edustivat juutalaiset Paul Warburg (Yhdysvaltojen keskuspankki), Max Warburg (Saksan pankkisektori). Mainittujen lisäksi juutalaislähetystöjä tuli Venäjältä, Ukrainasta ja Puolasta.
Pariisissa jokaisella liittoutuneiden edustajalla oli juutalainen avustaja lukuun ottamatta Italian edustajaa, pääministeriä Vittorio Emanuelle Orlando, joka itse oli puoliksi juutalainen.
On merkille pantavaa, että juutalaisten osuus Versaillesin rauhansopimuksessa oli valtava, vaikka he eivät olleet sodan osapuolena. Ehkä heillä oli niin paljon rahallista saatavaa Britannialta ja Ranskalta, että heidän tuli huolehtia siitä, että maksaja löytyy. Ilman Saksalle määrättyjä järjettömiä sotakorvauksia, juutalaisilta olisi todennäköisesti jänyt rahat saamatta.
Ilman juutalaisten sekaantumista sodan kulkuun, Saksa olisi säilynyt ennallaan, Brest-Litovskin rauhansopimus olisi jäänyt voimaan, Venäjän tsaari olisi voimissaan, Itävalta-Unkari omana valtiona ja juutalaisten masinoimat kommunistiset vallankaappausyritykset olisivat jääneet tekemättä.
Ennen kaikkea Saksan kansan katkeruus ja viha juutalaisia kohtaan ja heidän halunsa palauttaa Versaillesin sopimuksessa menettämänsä alueet itselleen olisi ollut aiheeton, emmekä olisi nähneet sen enempää Hitleriä kuin natseja ja toista maailmansotaa.
Venäjä suoritti liikekannallepanon 30. heinäkuuta Serbian tukemiseksi. Saksa tulkitsi Venäjän liikekannallepanon uhaksi ja julisti Venäjälle sodan 1. elokuuta. Ranskan ja Britannian mukaantulo johtui pitkälti Saksan poliittisen vallan kasvusta Euroopassa ja maat halusivat palauttaa perinteisen nokkimisjärjestyksen. Monet historoitsijat puhuvat kilpavarustelusta, mutta keisari Vilhelm II pyrki nimenomaan tekemään Saksasta maailmanvallan, mikä johti kilpailuun Britannian kanssa siirtomaista ja merentakaisista markkinoista. Merkittävin tekijä Saksan ja Britannian suhteiden heikkenemisessä oli kuitenkin Saksan suunnitelma haastaa brittien kauppalaivaston ylivoima.
Sitten virallinen historia (Wikipedia yms.) erkanee sodan tapahtumista.
Kun sotaa oli käyty tuloksettomasti kaksi vuotta, Saksa ehdotti joulukuun 12. 1916, että sota lopetetaan siihen ja kaikki marssivat koteihinsa. Ranskan, Britannian ja Venäjän joukot olivat loppuun ajettu, sota oli rapauttanut maiden taloudet ja haudoissa makasi jo miljoonakaupalla kaatuneita ukkoja. Ranska ja Britannia kieltäytyivät tarjouksesta, koska he halusivat voittaa kamppailun. Olihan Britannia mennyt sotaan tuhoakseen kilpailevan Saksan teollisuuden ja talouden, ja se tavoite oli saavuttamatta.
Lokakuussa 1916 (kuukausi ennen Saksan rauhantarjousta) Britannian johto ja vaikutusvaltaiset juutalaiset neuvottelivat keskinäisestä sopimuksesta. Juutalaisten delegaation johdossa oli Chaim Weitzman (Israelin 1. presidentti). Jos Britannia voisi taata, että Palestiinan luodaan juutalainen valtio sodan jälkeen, niin juutalainen mafia kääntäisi Yhdysvallat mukaan sotaan Britannian puolelle. Tämä olikin keskeisin syy sille, että Saksan rauhantarjous hylättiin.
Alkoi propagandasota, jonka tarkoituksena oli saada Yhdysvaltojen yleinen mielipide Saksaa vastaan ja tähän juutalaiset mobilisoivat omistamansa pankit, median ja omistamansa Hollywoodin. Ennen sotaa Saksa oli ollut juutalaisille avoin valtio, ja juutalaiset olivat saavuttaneet merkittävän aseman Saksassa. Kun tieto Britannian ja juutalaismafian välisestä sopimuksesta tuli Saksaan, siellä asuvat juutalaiset pankkiirit ja liikemiehet ryhtyivät sabotoimaan oman maansa (Saksan) etuja "yhteisen Palestiinan hyväksi".
Yhdysvaltojen presidentti Woodrow Wilson oli päässyt virkaansa varakkaiden juutalaisten rahoituksella ja oli näin myynyt riippumattomuutensa heille. Taustalta löytyy nimiä kuten Paul Warburg, Henry Morganthau, Jacob Schiff, Bernard Baruch, Rabbi Stephen Wise, Louis Brandeis ja Felix Frankfurter. Puoli vuotta Britannian hallituksen ja Weitzmanin tapaamisen jälkeen Britannia lähetti kirjeen nimeltä "Balfour Declaration" juutalaisten edustajalle paroni Walther Rothschildille, jossa Palestiina luvattiin juutalaisille.
Näin tuli Yhdysvallat mukaan sotaan, ja Saksa nujerrettiin.
Sota päättyi 11.11.1918 solmittuun aselepoon, joka perustui presidentti Woodrow Wilsonin "neljääntoista kohtaan". Jos rauha olisi solmittu Saksalle ilmoitettujen ehtojen mukaisesti, se olisi ollut oikeudenmukainen kaikille osapuolille.
Pariisin Rauhankokous ohitti kuitenkin Wilsonin Saksalle esittämät rauhanehdot, ja Saksa sai eteensä voittajien sanelemat karut ehdot, joissa koko syy ensimmäisen maailmansodan syntymiselle kaadettiin Saksan niskaan. Saksa pilkottiin, riisuttiin ja nöyretettiin ja kun tieto Versaillen sopimuksesta tuli saksalaisten tietoon, löytyi vain yksi syyllinen - juutalainen mafia. Kaiken lisäksi tämän mafian jäseniä löyty myös Saksan pankkimaailmasta, mikä ennestään romutti juutalaisten asemaa saksalaisten silmissä.
Versaillesin sopimuksen teossa oli mukana juutalaisia kaikista maailman kolkista. Löytyi nimiä kuten Walther Rohtschild, Lionel de Rohtschild, Chaim Weitzman, Lucien Wolfe, Moses Montefiore, Nachum Sokolove, Julius Kahn, prof. Sylvain Levi, Rabbi Stephen Wise, Felix Frankfurter, Oscar Strauss, Louis Brandeis, Walter Lippman, Simon Dubmon, Harry Friedenwald, Jacob de Haas, Mary Fels, Louis Robinson, ym. Pankkisektoria edustivat juutalaiset Paul Warburg (Yhdysvaltojen keskuspankki), Max Warburg (Saksan pankkisektori). Mainittujen lisäksi juutalaislähetystöjä tuli Venäjältä, Ukrainasta ja Puolasta.
Pariisissa jokaisella liittoutuneiden edustajalla oli juutalainen avustaja lukuun ottamatta Italian edustajaa, pääministeriä Vittorio Emanuelle Orlando, joka itse oli puoliksi juutalainen.
On merkille pantavaa, että juutalaisten osuus Versaillesin rauhansopimuksessa oli valtava, vaikka he eivät olleet sodan osapuolena. Ehkä heillä oli niin paljon rahallista saatavaa Britannialta ja Ranskalta, että heidän tuli huolehtia siitä, että maksaja löytyy. Ilman Saksalle määrättyjä järjettömiä sotakorvauksia, juutalaisilta olisi todennäköisesti jänyt rahat saamatta.
Ilman juutalaisten sekaantumista sodan kulkuun, Saksa olisi säilynyt ennallaan, Brest-Litovskin rauhansopimus olisi jäänyt voimaan, Venäjän tsaari olisi voimissaan, Itävalta-Unkari omana valtiona ja juutalaisten masinoimat kommunistiset vallankaappausyritykset olisivat jääneet tekemättä.
Ennen kaikkea Saksan kansan katkeruus ja viha juutalaisia kohtaan ja heidän halunsa palauttaa Versaillesin sopimuksessa menettämänsä alueet itselleen olisi ollut aiheeton, emmekä olisi nähneet sen enempää Hitleriä kuin natseja ja toista maailmansotaa.
The Myth of German Villainy - Osa II
Saappas nähdä tullaanko minut leimaamaan natsiksi, fasistiksi taikka muuten vaan valehtelijaksi, kun jatkan ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisten tapahtumien vatvomista. Maailmamme on niin voimakkaasti kiinni maailmansodan liittoutuneiden ja kansainvälisen juutalaisuuden luomassa illuusiossa, että totuuden mainitseminen tai sen hakeminen on joissakin maissa peräti kriminalisoitu.
Aloitetaan holocaustista ja saksalaisten kaasuttamista tai muuten vaan tappamista juutalaisista. Yleisin totuus kertoo kuudesta (6) miljoonasta juutalaisesta, jotka menehtyivät keskitysleireissä. En lähde epäilemään lukumäärää, vaan pohdin tuota maagista lukua, joka esiintyy juutalaisten retoriikassa.
1902 - Encyklopedia Britannica kuvaa "antisemitismin" sivulla 482 sanoilla: "Venäjällä ja Romaniassa kuusi (6) miljoonaa juutalaista sorretaan systemaattisesti."
1906 - New-York Times julkaisi 25.3. artikkelin: "Tohtori Nathanin näkemys Venäläisten joukkomurhasta". Artikkelissa ollaan huolestuineita venäjällä asuvien kuuden (6) miljoonan juutalaisen kohtalosta."
1911 - Maailman sionistijärjestön perustajiin kuulunut Max Nordau varoitti Sionistien kongressissa Baselissa kuuden (6) miljoonan juutalaisen joukkotuhosta. Tämä siis 22 vuotta ennen Hitlerin valtaan tuloa.
1919 - 31.11.1919 Amerikan heprealainen viikkolehti kirjoitti otsikolla "Juutalaisten ristiinnaulitsemisen tulee loppua", että kuusi (6) miljoonaa juutalaista valtameren toiselta puolelta pyytää meiltä apua. Artikkeli jatkaa "Kuusi (6) miljoonaa miestä ja naista on kuolemassa ja heitä uhkaa holocaust". Huomaa, että sana holocaust esintyy jo 20 vuotta ennen toisen maailmansodan alkamista.
1921 - Chicago Tribune kirjoitti 20.6.1921 "Venäjän kuutta (6) miljoonaa juutalaista uhkaa tuho".
1936 - New York Times vetosi 31.5.1936 brittihallitukseen, että se avaisi ovet Palestiinan ja laskisi vainotut juutalaiset maahan Euroopan holocaustista. Taas maininta holocaust! Missään ei mainita, että Natsi-Saksalla oli vuonna 1933 tehty sopimus juutalaisjärjstöjen kanssa siitä, että juutalaiset saivat saksalaisten puolesta vapaasti muuttaa Palestiinaan. Sopimus lakkasi vasta sodan alettua.
1940 Tohtori Nahum Goldman, joka oli maailman jutalaiskongressin puheenjohtaja, kirjoitti Palm Beach Post-lehdessä 25.6.1940, että jos natsit voittavat sodan, kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista on tuomittu tuhoon.
1943 puolalainen juutalainen Rafel Lemkin kirjoitti kirjassaan "Axis Rule in Occupied Europe", että jopa kuusi (6) miljoonaa juutalaista on saattanut menettää henkensä saksalaisten kynsissä. Kannattaa muistaa, että juutalaisten omien merkintöjen mukaan "holocaust" alkoi vasta 1942.
1945 New York Times kirjoitti tammikuun 8. päivänä, että saksalaiset olivat tappaneet kuusi (6) miljoonaa juutalaista. Tämä tieto esitettiin varmana jo neljä kuukautta ennen sodan päättymistä ja ennen kuin ensimmäistäkään keskitysleiriä oli vallattu.
Kuten sanoin, en epäile, etteikö juutalaisia olisi tuhottu, mutta kuten Benton Bradberry sanoo, juutalaisilla on merkillinen kyky luoda myyttejä, jotka kestävät vuosisatoja.
Simon Wiesenthal-Center kertoo www-sivuillaan, kunka tätä työtä tehdään.
Aloitetaan holocaustista ja saksalaisten kaasuttamista tai muuten vaan tappamista juutalaisista. Yleisin totuus kertoo kuudesta (6) miljoonasta juutalaisesta, jotka menehtyivät keskitysleireissä. En lähde epäilemään lukumäärää, vaan pohdin tuota maagista lukua, joka esiintyy juutalaisten retoriikassa.
1902 - Encyklopedia Britannica kuvaa "antisemitismin" sivulla 482 sanoilla: "Venäjällä ja Romaniassa kuusi (6) miljoonaa juutalaista sorretaan systemaattisesti."
1906 - New-York Times julkaisi 25.3. artikkelin: "Tohtori Nathanin näkemys Venäläisten joukkomurhasta". Artikkelissa ollaan huolestuineita venäjällä asuvien kuuden (6) miljoonan juutalaisen kohtalosta."
1911 - Maailman sionistijärjestön perustajiin kuulunut Max Nordau varoitti Sionistien kongressissa Baselissa kuuden (6) miljoonan juutalaisen joukkotuhosta. Tämä siis 22 vuotta ennen Hitlerin valtaan tuloa.
1919 - 31.11.1919 Amerikan heprealainen viikkolehti kirjoitti otsikolla "Juutalaisten ristiinnaulitsemisen tulee loppua", että kuusi (6) miljoonaa juutalaista valtameren toiselta puolelta pyytää meiltä apua. Artikkeli jatkaa "Kuusi (6) miljoonaa miestä ja naista on kuolemassa ja heitä uhkaa holocaust". Huomaa, että sana holocaust esintyy jo 20 vuotta ennen toisen maailmansodan alkamista.
1921 - Chicago Tribune kirjoitti 20.6.1921 "Venäjän kuutta (6) miljoonaa juutalaista uhkaa tuho".
1936 - New York Times vetosi 31.5.1936 brittihallitukseen, että se avaisi ovet Palestiinan ja laskisi vainotut juutalaiset maahan Euroopan holocaustista. Taas maininta holocaust! Missään ei mainita, että Natsi-Saksalla oli vuonna 1933 tehty sopimus juutalaisjärjstöjen kanssa siitä, että juutalaiset saivat saksalaisten puolesta vapaasti muuttaa Palestiinaan. Sopimus lakkasi vasta sodan alettua.
1940 Tohtori Nahum Goldman, joka oli maailman jutalaiskongressin puheenjohtaja, kirjoitti Palm Beach Post-lehdessä 25.6.1940, että jos natsit voittavat sodan, kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista on tuomittu tuhoon.
1943 puolalainen juutalainen Rafel Lemkin kirjoitti kirjassaan "Axis Rule in Occupied Europe", että jopa kuusi (6) miljoonaa juutalaista on saattanut menettää henkensä saksalaisten kynsissä. Kannattaa muistaa, että juutalaisten omien merkintöjen mukaan "holocaust" alkoi vasta 1942.
1945 New York Times kirjoitti tammikuun 8. päivänä, että saksalaiset olivat tappaneet kuusi (6) miljoonaa juutalaista. Tämä tieto esitettiin varmana jo neljä kuukautta ennen sodan päättymistä ja ennen kuin ensimmäistäkään keskitysleiriä oli vallattu.
Kuten sanoin, en epäile, etteikö juutalaisia olisi tuhottu, mutta kuten Benton Bradberry sanoo, juutalaisilla on merkillinen kyky luoda myyttejä, jotka kestävät vuosisatoja.
Simon Wiesenthal-Center kertoo www-sivuillaan, kunka tätä työtä tehdään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)