Pikavipeistä sanotaan usein, että ei pidä maksaa vanhaa pikavippiä
uudella pikavipillä, mutta tämä ei näytä koskevan hallitustamme.
Hallitus on nimittäin antanut ymmärtää, että niin valtiovallan kuin
yritysten tulee lainottaa itsensä ulos ahdingosta. Pelätään taantuman
tuomaa pakkasta ja siksi lasketaan kuset pikkuhousuihin, jotta alapäätä
lämmittääisi. Päätä voi palella, koska sitä ei hallitustyössä tarvita.
Hyvinvointimme on yli vuosikymmenen ajan perustunut halpojen lainojen synnyttämään hyvinvointiin. Jokaiselle oikein ajattelevalle on tarjottu avustuksia ja tukia, ja kun valtion kassan pohja pilkottaa, otetaan surutta lisää lainaa.
Nyt korona tuli ja puhkaisi globaalin talouskuplan ja maailma on syöksymässä mustaan aukkoon, jonka kaltaista emme nähneet edes 1930-luvun alussa. Yhdysvalloissa sikäläinen keskuspankki FED puskee rahaa markkinoille ja Trump on esittänyt, että kaikille kansalaisille annetaan ilmainen vapputonni. Etenkin FED:in toiminta nostaa pilviä taivaalle. Pankkien omavaraisuusvaatimus on poistettu, eli niillä ei tarvitse olla sentin senttiä tallettajien rahoja kassassaan ja keskuspankki tukee pankkien maksukykyä 70 – 100 miljardin dollarin vuorokausivauhdilla.
Mitä isot edellä, sitä Suomi perässä. Valtio takaa Finveran kautta 12 miljardin lainoja yrityksille, jotta työpaikat säilyisivät. Sen lisäksi löytyy 3 miljardia kulunkeihin, jotka heitetään kavereille ja avustajille sekä niiden puljaamille yrityksille ja yhteisöille..
Yritys ja sijoitus
Yritys syntyy markkinoille tyydyttämään syntynyttä tarvetta. Tarve on uusi tuote, edullisempi hinta tai toimivampi ratkaisu. Jotta yritys voisi toimia, sen tulee tuottaa voittoa, koska vain voitollinen yritys voi investoida ja kehittyä. Jotta yritys voi investoida, se tarvitsee rahaa, ja sen pääasialliset rahoittajat ovat osakkeenomistajat, jotka sijoittavat yritykseen. Sijoittaminen osakkeisiin pidetään riskisijoituksena eikä ole tapana, että huonoa sijoitusta tuetaan yhteiskunnan varoilla. Sen sijaan huono sijoitus johtaa konkurssiin taikka toiminnan lopettamiseen.
Konkurssi
Kun yritys ajautuu konkurssiin, sen velat ja vastuut nollataan ja omaisuus realisoidaan. Saadut rahat jaetaan velkojille ja ellei rahat kata velkoja, osa velkojista menettävät saatavansa. Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että tarve, joka aikoinaan on synnyttänyt yrityksen ei poistu mihinkään jos liikeidea itsessään on hyvä, vaan toimintaa jatkaa uusi yrittäjä mahdollisesti jopa ostamalla konkurssiin menneen yrityksen rippeet.
Näin homma palautuu ennalleen, huonot ideat karsiutuvat ja hyvät jäävät. Näin myös elinkelvottomat yritykset siivoutuvat pois ja yhteiskunnan rakenteet vahvistuvat. Elinkeinoelämä on kuin mansikkamaa, josta ajoittain on kitkettävä pois ”rönsyt”.
Laina laman yli
Jos yritys ei selviydy laskusuhdanteesta se on pääsääntöisesti laskettava konkurssiin. Jos se pönkitetään valtion tuella laman yli, niin laman aikana hankittu lisävelka voi muodostua kohtuuttomaksi rasitteeksi myös lamaa seuraavassa korkeasuhdanteessa ja tekohengitystä on hyvinäkin aikoina jatkettava valtiovallan tuella.
Jo ajatus, että yhteiskunta ottaisi vastatakseen yrityksen ongelmista, ja yrittäjä olisi ”vastuusta vapaa” on absurdi. Tämä on kuitenkin se ajatusmalli, joka on synnyttänyt puhkeamassa olevan kuplan ja joka tulee tuhoamaan sen yhteiskunnan, jonka tunnemme.
Otetaan esimerkki
Pörssiyhtiöiden julkaisemissa tiedotteissa näkee jatkuvasti ilmoituksia ”omien osakkeiden hankinnasta”, eli yhtiö on ostanut omia osakkeita. Miksi yhtiö ostaa omia osakkeita? Omia osakkeita voidaan hankkia osakepääoman pienentämiseksi, mutta pörssiyhtiöt ostavat yleensä omia osakkeita markkinoilta, jotta markinoilla olevien osakkeiden määrä vähenee ja näin yritys hivuttaa omaa pörssikurssiaan ylöspäin. Tälla tavalla yhtiö ”palkitsee” osingon lisäksi osakkeenomistajaan nousevalla kurssilla.
Omien osakkeiden hankinta tapahtuu pääsääntöisesti yhtiön vapaan oman pääoman puitteissa, samoilla edellytyksillä kuin osingonjako olisi mahdollinen. Osakkeita ei merkitä varoiksi taseeseen.
Touhun seurauksena vapaa oma vapaa pääoma pienenee ja jos tulee lama, niin yrityksen kyky selviytyä vaikeiden aikojen yli saattaa heiketä. Laman aikana myös ostetut osakkeet laskevat arvossa, joten niiden myynti tuottaisi vain myyntitappioita.
Näin moni yhtiö on hyvinä aikoina palkinnut osakkeenomistajia ja huonoina aikoina huutaa yhteiskuntaa apuun.
Vastuullisuus politiikkaan
Nyt kun olemme suuren laman kynnyksellä, niin valtiovallan tulee ensisijaisesti sopeuttaa taloutensa tilanteeseen ja ryhtyä suunnittelemaan kansakunnan pelastamista, ei sen upottamista syvemmälle velkasuohon. Pääministerin olisi populistisen lainanjaon sijaan aika miettiä mitkä toiminnot ovat välttämättömiä ja laittaa loput jäähylle. Me tarvitsemme tiettyjä toimintoja ja ihmisille välttämättömiä turvaverkkoja, mutta budjetista voidaan surutta poistaa melkoinen määrä menoeriä, jotka eivät käsitykseni mukaan kuulu ”valtion maksettavaksi”. Mitä tekee 200 miljoonaa ”Veteraanien tukeminen”, kun sotamme veteraanit ovat 99,9 % maan alla. Miksi pitää tukea sanomalehtiä, yhdistyksiä ja poliittisia järjestöjä? Mitä tekee 143 miljoonaa ”maatalousyrittäjien lomituspalvelu”, kun tavallinen Hiace-yrittäjä kustantaa lomansa itse? Tätä listaa voi jatkaa loputtomiin ja tuo 4 – 5 miljardia löytyy ilman suurempia ponnistuksia.
Tämä ei ole ohi kuukaudessa eikä parissa, vaan jatkunee ainakin tämän vaalikauden loppuun. Siksi on aloitettava järkeistämisellä eikä tukemisella, koska tukemisen työkalut loppuvat paljon ennen lamaa ja sitten kulukuuriin on joka tapauksessa turvauduttava mutta nyt isommalla velkataakalla.
Hyvinvointivaltio ei tällä kertaa ole pelastettavissa, mutta Suomi on.
Hyvinvointimme on yli vuosikymmenen ajan perustunut halpojen lainojen synnyttämään hyvinvointiin. Jokaiselle oikein ajattelevalle on tarjottu avustuksia ja tukia, ja kun valtion kassan pohja pilkottaa, otetaan surutta lisää lainaa.
Nyt korona tuli ja puhkaisi globaalin talouskuplan ja maailma on syöksymässä mustaan aukkoon, jonka kaltaista emme nähneet edes 1930-luvun alussa. Yhdysvalloissa sikäläinen keskuspankki FED puskee rahaa markkinoille ja Trump on esittänyt, että kaikille kansalaisille annetaan ilmainen vapputonni. Etenkin FED:in toiminta nostaa pilviä taivaalle. Pankkien omavaraisuusvaatimus on poistettu, eli niillä ei tarvitse olla sentin senttiä tallettajien rahoja kassassaan ja keskuspankki tukee pankkien maksukykyä 70 – 100 miljardin dollarin vuorokausivauhdilla.
Mitä isot edellä, sitä Suomi perässä. Valtio takaa Finveran kautta 12 miljardin lainoja yrityksille, jotta työpaikat säilyisivät. Sen lisäksi löytyy 3 miljardia kulunkeihin, jotka heitetään kavereille ja avustajille sekä niiden puljaamille yrityksille ja yhteisöille..
Yritys ja sijoitus
Yritys syntyy markkinoille tyydyttämään syntynyttä tarvetta. Tarve on uusi tuote, edullisempi hinta tai toimivampi ratkaisu. Jotta yritys voisi toimia, sen tulee tuottaa voittoa, koska vain voitollinen yritys voi investoida ja kehittyä. Jotta yritys voi investoida, se tarvitsee rahaa, ja sen pääasialliset rahoittajat ovat osakkeenomistajat, jotka sijoittavat yritykseen. Sijoittaminen osakkeisiin pidetään riskisijoituksena eikä ole tapana, että huonoa sijoitusta tuetaan yhteiskunnan varoilla. Sen sijaan huono sijoitus johtaa konkurssiin taikka toiminnan lopettamiseen.
Konkurssi
Kun yritys ajautuu konkurssiin, sen velat ja vastuut nollataan ja omaisuus realisoidaan. Saadut rahat jaetaan velkojille ja ellei rahat kata velkoja, osa velkojista menettävät saatavansa. Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että tarve, joka aikoinaan on synnyttänyt yrityksen ei poistu mihinkään jos liikeidea itsessään on hyvä, vaan toimintaa jatkaa uusi yrittäjä mahdollisesti jopa ostamalla konkurssiin menneen yrityksen rippeet.
Näin homma palautuu ennalleen, huonot ideat karsiutuvat ja hyvät jäävät. Näin myös elinkelvottomat yritykset siivoutuvat pois ja yhteiskunnan rakenteet vahvistuvat. Elinkeinoelämä on kuin mansikkamaa, josta ajoittain on kitkettävä pois ”rönsyt”.
Laina laman yli
Jos yritys ei selviydy laskusuhdanteesta se on pääsääntöisesti laskettava konkurssiin. Jos se pönkitetään valtion tuella laman yli, niin laman aikana hankittu lisävelka voi muodostua kohtuuttomaksi rasitteeksi myös lamaa seuraavassa korkeasuhdanteessa ja tekohengitystä on hyvinäkin aikoina jatkettava valtiovallan tuella.
Jo ajatus, että yhteiskunta ottaisi vastatakseen yrityksen ongelmista, ja yrittäjä olisi ”vastuusta vapaa” on absurdi. Tämä on kuitenkin se ajatusmalli, joka on synnyttänyt puhkeamassa olevan kuplan ja joka tulee tuhoamaan sen yhteiskunnan, jonka tunnemme.
Otetaan esimerkki
Pörssiyhtiöiden julkaisemissa tiedotteissa näkee jatkuvasti ilmoituksia ”omien osakkeiden hankinnasta”, eli yhtiö on ostanut omia osakkeita. Miksi yhtiö ostaa omia osakkeita? Omia osakkeita voidaan hankkia osakepääoman pienentämiseksi, mutta pörssiyhtiöt ostavat yleensä omia osakkeita markkinoilta, jotta markinoilla olevien osakkeiden määrä vähenee ja näin yritys hivuttaa omaa pörssikurssiaan ylöspäin. Tälla tavalla yhtiö ”palkitsee” osingon lisäksi osakkeenomistajaan nousevalla kurssilla.
Omien osakkeiden hankinta tapahtuu pääsääntöisesti yhtiön vapaan oman pääoman puitteissa, samoilla edellytyksillä kuin osingonjako olisi mahdollinen. Osakkeita ei merkitä varoiksi taseeseen.
Touhun seurauksena vapaa oma vapaa pääoma pienenee ja jos tulee lama, niin yrityksen kyky selviytyä vaikeiden aikojen yli saattaa heiketä. Laman aikana myös ostetut osakkeet laskevat arvossa, joten niiden myynti tuottaisi vain myyntitappioita.
Näin moni yhtiö on hyvinä aikoina palkinnut osakkeenomistajia ja huonoina aikoina huutaa yhteiskuntaa apuun.
Vastuullisuus politiikkaan
Nyt kun olemme suuren laman kynnyksellä, niin valtiovallan tulee ensisijaisesti sopeuttaa taloutensa tilanteeseen ja ryhtyä suunnittelemaan kansakunnan pelastamista, ei sen upottamista syvemmälle velkasuohon. Pääministerin olisi populistisen lainanjaon sijaan aika miettiä mitkä toiminnot ovat välttämättömiä ja laittaa loput jäähylle. Me tarvitsemme tiettyjä toimintoja ja ihmisille välttämättömiä turvaverkkoja, mutta budjetista voidaan surutta poistaa melkoinen määrä menoeriä, jotka eivät käsitykseni mukaan kuulu ”valtion maksettavaksi”. Mitä tekee 200 miljoonaa ”Veteraanien tukeminen”, kun sotamme veteraanit ovat 99,9 % maan alla. Miksi pitää tukea sanomalehtiä, yhdistyksiä ja poliittisia järjestöjä? Mitä tekee 143 miljoonaa ”maatalousyrittäjien lomituspalvelu”, kun tavallinen Hiace-yrittäjä kustantaa lomansa itse? Tätä listaa voi jatkaa loputtomiin ja tuo 4 – 5 miljardia löytyy ilman suurempia ponnistuksia.
Tämä ei ole ohi kuukaudessa eikä parissa, vaan jatkunee ainakin tämän vaalikauden loppuun. Siksi on aloitettava järkeistämisellä eikä tukemisella, koska tukemisen työkalut loppuvat paljon ennen lamaa ja sitten kulukuuriin on joka tapauksessa turvauduttava mutta nyt isommalla velkataakalla.
Hyvinvointivaltio ei tällä kertaa ole pelastettavissa, mutta Suomi on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti