Tarina siitä, miten tulppaanien aiheuttama talouskupla ravisteli Euroopan taloutta 1600-luvulla.
Kun puhutaan tulppaaneista, tulee usein mieleen Amsterdam ja Hollanti. Tulppaanit olivat kuitenkin tuontitavaraa ja ensimmäiset sipulit tuotiin 1593 Hollantiin Turkista. Pian tulppaaneista tuli rikkaiden taikka rikkaiksi itseään uskovien status symboli ja tästä kehittyi eräs merkillisimmistä talouskuplista sitten Antiikin Kreikan.
Vuonna 1636 Viceroy-lajikkeen sipuli maksoi 8.000 kg vehnää, 16.000 kiloa ruista, neljä härkää, kahdeksan sikaa, 12 lammasta, kaksi tynnyriä viiniä, neljä tonnia olutta, kaksi tonnia voita, 1.000 paunaa juustoa, yksi sänky, yksi puku ja yksi hopeapöytä.
Huipussaan tulppaanin sipuli oli vuonna 1637, kun Semper Augustus -lajikkeen sipuli maksoi 6.000 floriinia. Tuohon aikaan keskimääräinen vuosipalkka oli 150 floriinia, joten sipuli maksoi työmiehen 40 vuoden palkan.
Jos keskiverto suomalainen hankkii 40.000 euroa vuodessa, niin Semper Augustus sipuli maksoi 1,6 miljoonaa euroa.
Pian sipulien hinnat romahtivat ja yhdellä floriinilla sai useita sipuleita. Niin kupla loppui kuten kaikki kuplat ja ahneimmat menettivät omaisuutensa.
Tämän seurauksena koko Pohjois-Euroopan talous ajautui massiiviseen lamaan ja toipuminen tästä kesti kymmeniä vuosia.
Tämä tarina on peräisin Mike Maloneyn kirjasta A Guide to Investing in Gold and Silver.
Kirja on ladattavissa tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti